Historia

Historia

kirkkolaulujuhlat_jyvaskylassa_vuonna_1946.jpg

Kirkkolaulujuhlat Jyväskylässä 1946. Kuvan on lahjoittanut Sirkka Elonheimo.

Seurakunnallinen kuorotoiminta alkoi harrastuksenomaisena 1800-luvun jälkipuoliskolla. Toiminnan vakiintuminen tapahtui vasta itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä. Pienestä alusta on sittemmin kasvanut monipuolinen seurakunnallinen musiikkitoiminta, joka kattaa kaikki ikäryhmät. Ajatus kirkkokuorojen valtakunnallisesta keskusjärjestöstä syntyi toisilla kirkkolaulujuhlilla Helsingissä vuonna 1930, joilla todettiin laulun tason kohottamisen edellyttävän kuorojen yhteistoimintaa. Päätettiin pitää kokous, johon jokainen kuoro voi lähettää johtaja- ja laulajaedustajia.

150px-armas_maasalo.jpgKokouksessa perustettiin Suomen Kirkkokuoroliitto, joka rekisteröitiin 21.11.1931. Liitolle valittiin johtokunta ja puheenjohtajaksi äänestettiin Armas Maasalo.

Yhteyden lujittamiseksi valmistettiin 1934 erilaisia liiton ansio- ja tunnusmerkkejä. 1955 liitto sai oman lipun, 1958 pienoislipun ja 1968 mitalin. Liiton nykyinen lippu vihittiin käyttöön vuonna 2003. Sen on käsin tehnyt kauhajokelainen Rauha Alanko.

Kirkkokuoroliiton ensimmäiset vuodet olivat suuntaviivojen etsimistä. Vuosi 1945 oli taitekohta Suomen Kirkkokuoroliiton toiminnassa. Ulkonaiset olosuhteet muuttuivat normaaleiksi raskaitten sotavuosien jälkeen ja usko tulevaisuuteen palasi. Ihmiset etsiytyivät henkisten harrastusten ja opintojen pariin. Kirkkomusiikin arvo ja harrastus kasvoivat. Liiton jäsenkuorojen ja laulajien määrät lisääntyivät.

kirkkolaulujuhlien_kulkue_jyvaskylassa_1946_kuvan_on_lahjoittanut_sirkka_elonheimo.jpg

Kirkkolaulujuhlien kulkue Jyväskylässä 1946. Kuvan on lahjoittanut Sirkka Elonheimo.

Kuorotoiminnan vilkastumiseen liittyi myös kirkkokuoroliiton toiminnan laajeneminen. Monissa seurakunnissa kirkkokuorojen rinnalle syntyi laulu- ja soitinryhmiä. Kirkkokuoroliiton kesäkursseille tultiin suurin joukoin ja vuosikokousten osanottajamäärät kasvoivat vuosi vuodelta. 1960-luvulla alkoi lapsi- ja nuorisokuorotoiminnan voimakas esiinmarssi.

Kirkkomusiikin monipuolistuminen johti Kirkkokuoroliiton nimen muuttamiseen 1975 Suomen Kirkkomusiikkiliitoksi (SKML). Liitolla on kolmiportainen organisaatio: kuoro- ja soitinyhdistykset muodostavat piirejä ja nämä taas liiton. Organisaatiouudistuksella pyrittiin lisäämään kuorolaisten ja soittajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vastuu haluttiin jakaa johtajien sekä laulajien ja soittajien kesken.

kirkkomusiikkijuhlien_kulkue_rovaniemella_17.7.1976_foto_pauli_laalo.jpg

Kirkkomusiikkijuhlien kulkue Rovaniemellä 17.7.1976. Kuva: Pauli Laalo

Liiton puheenjohtajina ovat toimineet
Armas Maasalo (1931 – 1961)
Aarne Aartio (1961 – 1972)
Jalmari Aalto (1973 – 1974)
Väinö Viitasalo (1975 – 1988)
Reijo Mattila (1989 -2003)
Juhani Holma (2004-2009)
Jorma Hannikainen (2010-2012)
Eero Hanni (2012-2016)
Timo Vikman (2017- )

Jalmari Aalto toimi sihteeri – taloudenhoitajana 1956 -1972.

Suomen Kirkkomusiikkiliitto toimii seurakunnallisten kuorojen valtakunnallisena kattojärjestönä. Se tukee jäsenkuorojaan mm. tarjoamalla koulutusta ja materiaalipalveluita sekä järjestämällä kilpailuja ja valtakunnallisia laulujuhlia. Liiton tehtävänä on sääntöjensä 3 §:n mukaan ”herättää ja ylläpitää kiinnostusta kirkkomusiikkiin, edistää maan kirkkomusiikkitoiminnan kehitystä sekä tukea ja ohjata kirkkomusiikkityötä”.