Kirkkomusiikki-lehti: Hoivamusiikille olisi tarvetta nykyistä enemmän

Kirjoitettu

Kirkkomusiikkiliitto toteutti vuodenvaihteessa 2017–2018 verkossa avoimen kyselyn seurakuntien musiikkitoiminnasta hoitolaitoksissa. Kyselyn vastaukset kertovat paitsi kiitollisuuden ilosta, myös riittämättömyyden tunteesta.

Vastauksissa toistui ilo ja kiitollisuus siitä vastaanotosta, jonka musiikki tuottaa hoitolaitoksissa. Kyselystä ilmeni, että vain 10 % vastanneista koki oman seurakunnan pystyvän toteuttamaan riittäväksi musiikkitoimintaa laitoksissa. Kirkkomusiikkiliitto etsiikin nyt tapoja, joilla musiikkitoimintaa laitoksissa pystyttäisiin jatkossa tukemaan ja lisäämään.

Tarvetta on paljon

Vastausten perusteella hoitolaitoksissa käydään toteuttamassa seurakunnan musiikkitoimintaa tyypillisesti kerran, pari kuussa. Kolmannes vastanneista kertoi käyntejä olevan enintään muutaman kerran vuodessa. Toisaalta noin 20 % vastanneista seurakunnista toteuttaa musiikkitoimintaa laitoksissa vähintään viikoittain.

Vastaajista 40 % koki, että oma seurakunta pystyy toteuttamaan musiikkitoimintaa laitoksissa ainakin lähes riittävästi. Noin 60 % vastanneista koki siis, että musiikkitoimintaa ei pystytä toteuttamaan riittävästi ja kaikista vastaajista yli kolmannes, 36 % ilmoitti, että musiikkitoimintaa pystytään toteuttamaan aivan liian vähän.

”Tilausta olisi niin paljon kuin jaksaisi tätä työtä tehdä. Kohderyhmä on kiitollinen kaikesta musiikkiin liittyvästä toiminnasta.”
(Mies 45 v. keskisuuri kaupunki)

”Laitoksissa otetaan seurakunta aina iloisesti vastaan. Musiikkia toivotaan enemmän: varsinkin pappien ja diakonien käynneiltä se lähes puuttuu. Toivoisin, että olisi mahdollista käydä useamminkin, mutta resurssit eivät riitä.”
(Nainen 50 v. keskisuuri kaupunki)

”Tärkeää työtä, johon jää liian vähän aikaa. Meillä on paljon laitoksia – noin kymmenen paikkaa – ja yksi kanttori, joten esim. joka viikko ei millään ole mahdollista kanttorin käydä kaikissa paikoissa.”
(Mies 25 v. maaseutupaikkakunta)

Kanttorit ja vapaaehtoiset toiminnan toteuttajina

Vastausten perusteella seurakuntien musiikkitoimintaa laitoksissa toteuttavat ensisijaisesti kanttorit (87 %:ssa vastanneista seurakunnista) ja seurakuntien musiikkitoimintaan osallistuvat vapaaehtoiset, esimerkiksi kirkkokuorolaiset (72 %:ssa vastanneista seurakunnista). Noin puolessa seurakunnista musiikkitoimintaa hoitolaitoksissa toteuttavat myös papit, muut seurakunnan vapaaehtoiset ja diakonit. Vastausten perusteella tyypillisin toimintamalli on sellainen, jossa kanttorin ja vapaaehtoisten vierailut täydentävät toisiaan:

”Kanttorina olen mukana laitoshartauksissa aina kun mahdollista. Kuorolaiset käyvät pitämässä virsilaulutuokioita oma-aloitteisesti.”
(Mies 25 v. maaseutupaikkakunta)

”Eläkeläiskuorot käyvät kerran kuussa vanhainkodissa kanttorin johdolla pitämässä noin kolmen vartin yhteislaulu- ja esitystilaisuuden. Kirkkokuoro käy jouluaamun jumalanpalveluksen ja pääsiäisen messun jälkeen laulamassa pari laulua joka osastolla.”
(Nainen 61 v. maaseutupaikkakunta)

”Kanttori on mukana seurakunnan toteuttamassa hartaushetkessä kerran kuukaudessa. Lisäksi kirkkokuoro tai muu seurakunnan lauluryhmä käy esiintymässä ja pitämässä yhteislaulutuokion vähintään kerran vuodessa.”
(Nainen 70 v. keskisuuri kaupunki)

”Kanttorit käyvät hartauksissa yksin tai pappien kanssa. Diakoniatyöntekijä vetää vapaaehtoisten kanssa virsipiiriä.”
(Mies 45 v. keskisuuri kaupunki)

”Meitä on yhdeksän henkilön ryhmä, yksi meistä on säestäjä. Vierailemme laitoksissa joka toinen viikko, kahdessa paikassa per päivä. Laulatamme 45 min / kerta.”
(Nainen 71 v. keskisuuri kaupunki)

Vanhainkodeissa vieraillaan useimmin

Peräti 95 % vastaajista kertoi, että oman seurakunnan musiikkitoimintaa viedään vanhainkoteihin. Jokaisen seurakunnan alueella ei ole sairaalaa tai muuta hoitolaitosta, mutta silti vastanneista seurakunnista 70 % ilmoitti vievänsä musiikkitoimintaa muihin pitkäaikaishoitolaitoksiin ja 41 % sairaalaan. Tavanomaisin toimintamuoto laitoksissa ovat hartaudet ja lähes yhtä yleisiä ovat yhteislauluhetket (molemmat noin 80 % vastanneista). Noin puolet vastanneista toteuttaa laitoksissa esiintymisiä ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia.

Huonekäyntejä toteutetaan suhteellisen vähän (vain 21 % vastanneista). Huonekäynnit vievät musiikin myös niiden ihmisten luo, jotka ovat liian huonokuntoisia tulemaan musiikin äärelle esimerkiksi hoitolaitoksen aulaan. Huonekäynnit vievät paljon aikaa, kun kerralla kohtaa vain yhden tai muutamia ihmisiä. Huonekäyntien lisääminen voisi olla yksi mahdollinen toimintamalli, johon vapaaehtoiset voisivat tuoda lisää resursseja. Lisäksi vastauksissa nousi esille vielä muistisairaiden muskaritoiminta, jota toteutetaan muutamissa seurakunnissa.

Molemminpuolista kiitollisuutta

Vastauksista nousi vahvasti esille se, kuinka kiitollisia laitoksissa asuvat ihmiset ovat musiikista, jota sinne tuodaan. Tämä kiitollisuus on koskettanut syvästi.

”Työ tuntuu tosi tärkeältä. Myös hoitohenkilökunta arvostaa sitä.”
(Nainen 59 v. maaseutupaikkakunta)

”Musiikin valtava voima näkyy ihmisten kasvoista.”
(Nainen 59 v. suuri kaupunki)

”Hienoja hetkiä kehitysvammaisten kanssa, ovat tulleet tutuiksi ja ovat innokkaasti mukana.”
(Nainen 49 v. keskisuuri kaupunki)

”Palkitsevaa, kun voi konkreettisesti nähdä musiikin sanoman koskettavan.”
(Mies 65 v. keskisuuri kaupunki)

”On riemukasta huomata, että mukaan lauluun tulee sellaisiakin henkilöitä, joiden ei päällisin puolin uskoisi olevan edes ”läsnä” hetkessä. Aktivointi on parasta.”
(Nainen 71 v. keskisuuri kaupunki)

”Silmät kiinni makaavan vanhuksen vuoteen äärellä laulaminen ja rukoileminen huikeaa.”
(Nainen 49 v. keskisuuri kaupunki)

”On ilahduttavaa huomata, miten musiikki vaikuttaa laitoksissa asuviin ihmisiin. Tuttuja virsiä ja lauluja laulaessa sanat muistuvat mieleen heilläkin, joilla muisti on jo huonontunut. Koen, että tämä työ on tärkeää.”
(Nainen 25 v. maaseutupaikkakunta)

”Kiitollinen mieli jää aina sydämeen, että pystyy omalla lahjallaan palvelemaan.”
(Nainen 54, maaseutupaikkakunta)

”Asukkaat ovat tosi hyvin mukana ja vaikka hiljaista hyminää, niin koen, että yhteinen läsnäolo ja laulaminen rauhoittaa.”
(Nainen 56 v. maaseutupaikkakunta)

”Kokemuksena erityisen vaikuttava myös kuorolaiselle.”
(Nainen 56 v. maaseutupaikkakunta)

Kyselyvastauksissa juuri kiitollisuus musiikin tuottamasta ilosta jää päällimmäiseksi mielikuvaksi. Jonkin verran esille nousi myös haasteita, kuten tiedonkulun ongelmat seurakunnasta laitokseen ja laitoksen sisällä. Materiaaleja, koulutusta ja vinkkejä kaivataan sekä kanttoreille että vapaaehtoisille. Lisäksi kaivataan resursseja, työnantajan tukea ja arvostusta laitoksissa tehtävään musiikkityöhön. Kirkkomusiikkiliitto etsii nyt toimintamalleja, joilla vastata haasteisiin.

Teksti : Jonna Aakkula

Kysely toteutettiin verkossa joulu- tammikuussa 2017–2018. Linkit kyselyyn olivat näkyvillä Kirkkomusiikkiliiton verkkosivuilla ja Facebook-sivuilla. Vastaajia oli 39 henkilöä, kaikki eri seurakunnista, eli vastaukset edustivat noin 11 % suomenkielisistä seurakunnista. Vastaajista kaksi kolmasosaa oli kanttoreita, yksi kolmannes seurakunnan musiikkityön vapaaehtoisia, esimerkiksi kirkkokuoron jäseniä.

Artikkeli on julkaistu Kirkkomusiikki-lehdessä 2/2018.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *