Seurakunnat kaikkine musiikkitoimintoineen ovat voineet liittyä Suomen Kirkkomusiikkiliiton (SKML) jäseniksi tämän vuoden alusta alkaen. Vanhaan tapaan myös erilaiset musiikkiyhdistykset ovat edelleen tervetulleita Kirkkomusiikkiliiton paikallispiirien ja sen myötä koko Kirkkomusiikkiliiton jäseniksi. Tähän mennessä seurakuntajäseniksi on jo liittynyt parikymmentä seurakuntaa eri puolilta maata. Lisää seurakuntajäseniä odotetaan erityisesti nyt, kun seurakunnat laativat ensi vuoden talousarvioitaan.
”Harmittelin Etelä-Savon kirkkomusiikkipiirin puheenjohtajana jo vuosien ajan sitä, että liiton palvelut käytännössä rajautuvat monien kuorojen ulottumattomiin”, kertoo Savonlinnan seurakunnan johtava kanttori Minna Raassina. ”Kun seurakuntajäsenyys tuli mahdolliseksi, puhuimme asiasta seurakuntamme kanttoreiden kesken ja yksimielisesti lähdimme ajamaan jäsenyysasiaa eteenpäin. Kirkkoneuvosto ratkaisi asian esityksen mukaisesti.”
Seurakuntajäsenyyden myötä kaikki seurakunnassa toimivat musiikkiryhmät ja kirkkomusiikin tekijät pääsevät Kirkkomusiikkiliiton palveluiden ja jäsenetujen, koulutusten sekä kustannustoiminnan piiriin. Jäsenkunnan kasvaessa liiton palvelut laajenevat ja ovat tukemassa yhä useampaa kirkkomusiikin harrastajaa ja ammattilaista. Esimerkkinä Kirkkomusiikkiliitto on aloittanut säännöllisen lapsi- ja nuorisokuorotapahtumatoiminnan sekä laajentaa nuottikustanteiden valikoimaa myös perinteisen kuoro- ja urkumusiikin ulkopuolelle. Kirkkomusiikkiliitosta halutaan tehdä koko kirkkomusiikin kentän tukija, unohtamatta silti tukipilaria: perinteikästä kirkkokuorotoimintaa.
Kirkkomusiikkia yhdistyksellä tai ilman
Yksi seurakuntajäsenyyden tavoitteista on ollut se, että kirkkomusiikin tekijät voivat vapaasti valita organisoitumisensa tavan. Kirkkomusiikkiliitto ei enää pyri ohjaamaan musiikkitoimintaa juuri yhdistysmuotoon. Yhdistysmuotoisella toimintatavalla on toki omat etunsa. Se mahdollistaa kokoonpanon oman taloudenpidon ja tilin, mikä voi olla tarpeellista esimerkiksi paljon matkoja tai konsertteja toteuttaville kokoonpanoille. Toisissa tapauksissa toimiminen ilman yhdistystä voi olla helpompaa. ”Meillä oli tilanne, että kirkkokuoro, joka on toiminut yli 90-vuotta, alkoi mennä niin pieneksi, että yhdistyskuvioiden ylläpitämiseen ei tahtonut löytyä toimihenkilöitä. Pääsimme nyt kuoron byrokratiasta eroon. Osallistumme mielellään piirin harjoituksiin. Seurakunnan alueella toimii myös lauluyhtye. Nyt myös heidän on mahdollista osallistua kurssitoimintaan ja muuhun”, sanoo kanttori Kaija Ravolainen Sulkavan seurakunnasta.
Kirkkomusiikin kasvavia toimintamalleja ovat erilaiset produktiot tai pop up -esitykset. Monella paikkakunnalla kootaan esittäjäjoukko valmistelemaan suurta musiikkiproduktiota esimerkiksi pääsiäisen yhteyteen. Joissain seurakunnissa messun kuoroon on vapaa pääsy: harjoitukset pidetään vasta tunti ennen messua.
Taloudellisestikin järkevää
Tällä hetkellä Kirkkomusiikkiliiton jäsenmaksu on 5 senttiä per seurakunnan jäsen, eli esimerkiksi 5 000 jäsenen seurakunnassa 250,00 €. Jäsenseurakuntien kaikki musiikkitoiminta ja työntekijät pääsevät liiton toiminnan ja tukien piiriin. Yhdistysjäsenten jäsenmaksu on 15 € / yhdistyksen jäsen. Jäsenmaksu maksetaan joko seurakuntajäsenyydestä tai yhdistysjäsenyydestä. Mikäli Kirkkomusiikkiliiton yhdistysjäsenen (esim. kirkkokuoron) taustaseurakunta liittyy SKML:n jäseneksi vuoden 2017 aikana ja yhdistys on jo maksanut vuoden 2017 yhdistysjäsenmaksun, SKML palauttaa vuoden 2017 jäsenperusteisen liiton jäsenmaksuosuuden 15 € / jäsen. Jatkossa vuosittainen jäsenmaksu tulee vain seurakuntajäsenyydestä. Kaksinkertaista jäsenmaksua ei peritä.
”Sitten katsottiin maksuja, meillä kun on pieni, alle 5 000:n jäsenen seurakunta. Seurakuntajäsenyys tulee meille nyt jopa halvemmaksi”, kertoo Jokioisten kirkkokuoron sihteeri Pirjo Perälä. ”Eroa on muutama kymppi, joten sillä ei ole suurta merkitystä, mutta nyt myös seurakuntamme kaksi eläkeläiskuoroa pääsevät laulamaan Kirkkomusiikkiliiton kustantamia nuotteja ja osallistumaan tapahtumiin”, Pirjo Perälä jatkaa.
Seurakuntajäsenyydellä on haluttu korostaa sitä, että musiikkityö on seurakuntien toiminnan ytimessä, ei erillään. Seurakuntajäsenyyden myötä myös Kirkkomusiikkiliiton jäsenmaksuvelvoite voi siirtyä esimerkiksi kuoroyhdistykseltä seurakunnalle. Rymättylän kirkkokuoron puheenjohtaja-taloudenhoitaja Marjatta Alopaeus kertoo: ”Seurakuntayhtymä kyllä avustaa kirkkokuoroa taloudellisesti, mutta avustuksen määrä on liian pieni. Jatkossa seurakunta maksaa jäsenmaksun. Ennen se maksettiin kuoron rahoista.”
Pirjo Perälä tuo esille myös vaikuttamismahdollisuudet: ”Vaikutusmahdollisuuksista oli puhe. Tähän asti kuorolla on ollut kaksi jäsentä Tampereen piirin vuosikokouksessa, mikä pysyy samana. Jos intoa riittää, seurakunnan edustajan voi nyt lähettää piiri- ja edustajakokoukseen. En usko, että innostusta on kauheasti, mutta ainakin periaatteessa vaikutusmahdollisuudet paranevat. Huono puoli on se, että Tampereen kirkkomusiikkipiiri saa vähemmän rahaa.”
Tällä hetkellä seurakuntajäsenten jäsenmaksuista 10 % tilitetään seurakunnan alueen paikalliselle kirkkomusiikkipiirille. Joidenkin seurakuntien kohdalla se tietää piirille entistä suurempaa tuloa, joidenkin seurakuntien kohdalla pienempää. Kirkkomusiikkiliiton hallitus on linjannut, että SKML voi vuosien 2017–2018 aikana myöntää avustusta piirin toimintaan, jos piirin saamat jäsenmaksutulot supistuvat seurakuntajäsenyyden seurauksena. Tällä avustuksella kompensoidaan mahdollista jäsenmaksutulon nettotappiota. Tavoitteena on, että seurakuntajäsenyyden yleistymisen myötä toimintaan saadaan niin paljon uusia toimijoita ja seurakuntia, että myös piirien toimintavarat kasvavat tai säilyvät vähintään ennallaan. Tarpeen mukaan piireille tilitettävää prosenttiosuutta voidaan muuttaa, jos osoittautuu, etteivät jäsenmaksutulot jakaudu kohtuullisesti paikallisen ja valtakunnallisen toiminnan kesken.
Kirkkomusiikkitoiminnassa on tilaa kaikille
Kirkkomusiikilla on monet kasvot ja toiminnassa on mukana paljon ihmisiä. Silti yhteiskunnassa tai edes kirkon sisällä ei aina nähdä sitä, kuinka suuri merkitys kirkon musiikkityöllä on. ”Kun esitin neuvostolle seurakunnan liittymistä Kirkkomusiikkiliittoon, mulla oli vähän taka-ajatuksena, että saataisiin seurakunta myös sitoutettua paremmin Kirkkomusiikkiliittoon”, kertoo Pirjo Perälä.
Suomalaisissa seurakunnissa musisoi lähes 1 000 kanttoria sekä seurakuntien vapaaehtoistoiminnan suurin joukko: noin 50 000 laulajaa ja soittajaa. Lisäksi kirkkomusiikki on keskeisessä asemassa monilla kuoroilla, orkestereilla, yhtyeillä ja festivaaleilla. Kirkkomusiikkiliitto voisi olla tukena myös muulle taiteelliselle ja toiminnalliselle tekemiselle kirkon piirissä. Esimerkiksi tanssi tai kuvataide voivat niin ikään olla tapoja osallistua kirkon toimintaan.
Kirkkomusiikkiliitto lanseeraa ensi vuonna 19.9.2018 Suomalaisen kirkkomusiikin päivän. Tavoitteena on, että silloin kirkkomusiikki soi joka puolella maata, kun kirkkomusiikin tekijät jalkautuvat paikkakunnillaan toreille ja turuille. Tapahtumasta on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne. Päivä näyttää kirkkomusiikin merkityksen, tuo esille kirkkomusiikkitoimijoiden määrän ja rohkaisee uusia ihmisiä mukaan kirkkomusiikkitoimintaan. Kirkkomusiikkitoiminnassa on tilaa kaikille!
Kanttori, kirkkoherra tai seurakuntaneuvoston jäsen: Osoita arvostusta kirkkomusiikkityölle esittämällä seurakuntasi liittymistä Suomen Kirkkomusiikkiliiton jäsenseurakunnaksi. Kirkkomusiikkiliiton jäsenyydestä täällä.
(Tämä artikkeli on julkaistu Kirkkomusiikkilehdessä 4/2017, Jonna Aakkula)
